EILISEN  WIIPURI ja TÄMÄN PÄIVÄN VIIPURI 

VIIPURIN RAUTATIEASEMA

• Gesellius-Lindgren-Saarinen arkkitehtitoimiston suunnittelema punagraniittinen Viipurin toinen asemarakennus (1910-1913), joka tuhoutui jatkosodassa v. 1941 (ylärivi oikealla). Rakennuksessa on monia yhteisiä yksityiskohtia Helsingin rautatieasemarakennuksen kanssa, kuten pääsisäänkäynti, sen laaja ikkuna ja molemmin puolin olevat graniittipilarit koristepatsaineen;
• Sisäkuva saman rakennuksen päähallista (alarivi vasemmalla);
• Viipurin nykyinen, vuonna 1953 rakennettu rautatieasema noudattaa niin kutsuttua Stalinin ajan arkkitehtuurista tyyliä (alarivi keskellä); 
• Kaikki mitä tänä päivänä on jäljellä Gesellius-Saarisen alkuperäisestä asemarakennuksesta on palanen sen  oikealla puolella  olleen siipirakennuksen äärimmäisen nurkan etuseinää, joka käsittää sisäänkäynnin, viisi ikkunaa ja oven yläpuolella olevan kiveen hakatun rautatiesymbolin (alarivi oikealla). 

PYÖREÄ TORNI

1) Kolmannessa kerroksessa sijaitsevan ravintolasalin ovella päivystää keskiaikaisen ritarin haarniska. Pienet, alun perin ampuma-aukoiksi tarkoitetu ikkunat takaavat salin ikuisen romanttis-hämyisen tunnelman.

2) Tornin rakennus- ja korjausvaiheet on ikuistettu sisääntulon kattoon: "Rakennettu 1547-1550; Uudelleen rakennettu 1700-luvun jälkipuoliskolla; Peruskorjattu vuonna 1923; Peruskorjattu vuosina 1974-1976."

3) Salin seinissä ja katossa on korjausten aikana pyritty toistamaan alkuperäiset koristekuviot ja aiheet suomenkielisinä. Kuvassa näkyy nimi: "Äyräpää Bastion". 

VIIPURIN KAUPPATORI ja KAUPPAHALLI 

Viipurissa oli useita toreja, joista KAUPPATORI oli suosituin.  Vasemmalla postikorttinäkymä  torista 1900-luvun alku-vuosina  kuvattuna ja oikealla sama paikka vuonna 2024.  Molemmissa kuvissa vasemmalla taustalla lähes 500-vuotias pyöreä torni ja oikealla kauppahalli (v. 1906). Valokuvaushetki on ollut  molemmissa tapauksissa poikkeuksellinen, sillä tavallisesti tori oli ja on edelleenkin varsinkin kesäisin, täysin kauppakojujen  peittämä laidasta laitaan. Alla kaksi kuvaa kauppahallin sisältä (otettu heinäkuussa 2024). Tvaravalikoima muodostuu kaikenlaisesta Kiinasta tuotetusta asuista, käyttötavarasta ja rihkamasta, matkamuistoista, käsitöistä, hedelmistä, maanviljelystuotteista, vihanneksista ja leivonnaisista. 

VIIPURI PATSAITTEN KAUPUNKI  

ESPILÄ  - Yksi Viipurin kuuluisimmista suomalaisista ravintoloista 

VIIPURIN KAUPPATORI (jatkoa)

VIIPURIN KATUNÄKYMIÄ (jatkuu)

Sata vuotta vanha postikorttikuva Mustanveljestenkadulta ja sama paikka vuoden 2023 syksyllä valokuvattuna

VIIPURIN SUOMALAISIA SYMBOLEJA (jatkuu)

Monissa Viipurin rakennuksissa on vielä nähtävissä arkkitehtien suunnittelemat alkuperäiset koristeet, kaikki niin erehtymättömästi suomalaisaiheisia: Karjalan vaakuna ja arkkitehdin oma muunnelma Viipurin kaupungin vaakunasta. - Samoin ovat alkuperäiset suomalaisten kauppatorin kivetykseen aikoinaan hakkaamat vanhat myyntikojujen vuokrauspaikkojen numerot vielä paikoillaan nähtävinä, tosin miljoonien askelten, kärrynpyörien  ja sodankin kuluttamina. 

VIIPURIN SÄHKÖLAITOKSEN RAITIOVAUNU ja RAITIOVAUNULINJA

Wiipurin sählölaitoksen Papula-Turun silta -linjalla  N:o 1 operoineesta  vanhasta raitiovaunusta on tehty  kesäinen museokahvila. Suomen ja ruotsinkielinen alkuperäisen näköinen reittiselostus on jätetty  paikoilleen. 

VIIPURIN LINNA - sisältä ja ulkoa (jatkuu)

Torkkeli Knuutinpojan vuonna 1293 perustama Viipurinlinna, joka oli erikoisesti rakennettu turvaamaan Suomea idän suunnasta saapuvaa vihollista vastaan, ja joka oli kokenut ja kestänyt vuosisatojen ajan venäläisten hyökkäykset, mutta vuonna 1939 ei enää kyennyt vastaamaan uudistuneen sodankäynnin aseistukseen.

VIIPURIN KARTTOJA

Uskomattoman upea ja yksityiskohtainen Viipurin karttapiirros vuodelta 1550.

Piirros osoittaa selvästi, miten mäkiselle ja kallioiselle  maaperälle kaupunki perustettiin. Aikakauden mukaisesti kaupungin ympäröi täydellisesti korkea turvamuuri lukuisine ampumatorneineen. Piirroksen osoittamana vuonna omalla saarellaan oleva Viipurin linna oli jo peräti yli 250 vuotta vanha. Muurin sisällä olevista rakennuksista erottuu hajallaan olevia pikkutalojen ryhmiä, tuulimyllyjä, virastotaloja, kasarmirakennuksia ja kirkkoja. 1470-luvulla rakennettu Raatihuoneen torni, löytyy kuvan keskipisteestä hieman vasemmalle. Muurin   ampumatorneista on meidän päivinämme jäljellä vain yksi, piiroksen oikeasa yläreunassa, muurin ulkopuolella seisova ja helposti tunnistettava Pyöreätorni. Katuja ei vielä ole, ainoastaan sorateitä ja polkuja. Vihollisen hyökätessä kaupungissa oli runsaasti vapaata tilaa turvaa etsiville lähiseutujen asukkaille. 

N:o 12 - MONREPOS-PUISTO HEINÄKUUSSA 2024

MONREPOS PUISTON PÄÄSISÄÄNKÄYNTI, josta  avautuu leveä hiekkatie. Tien molemmin puolin on aluksi  tarkoin symmetrisin istutuksin kaavoitetut puistot. Näitä seuraa hovin päärakennus ja kirjastorakennus. - Oikealla KIINALAINEN KAARISILTA, joita on puistossa kaksi. Molemmat ovat Tampereen ja Hämeen ammattikorkeakoulun oppilaitten täydellisesti uudelleen rakentamat (v. 1998) alkuperäisten mukaisiksi.  Samoin suomalaisin voimin rakennettiin uudelleen (v. 1999) myös alla esitetty Neptunuksen paviljonki. 

Monreposin ensimmäinen omistaja oli Viiputin linnan komentaja, venäläinen upseeri Pjotr Aleksejevits Stupisin. Seuraavaksi omistus siirtyi saksalaiselle prinssille, vanhan Suomen kenraalikuvernööri Friedrich Wilhelm Carlille, joka loi itselleen varsin menestyksellisen uran keisarinna Katariina II:n Venäjällä. Hän  omisti alueet vuosina 1780-1788, vaikka joutuikin palaamaan takaisin kotimaahansa jo vuonna 1785. Kolme vuotta myöhemmin toinen saksalainen paroni Ludwig Heinrich von Nicolay  osti alueet, jonka jälkeen ne pysyivät saman suvun omistuksessa aina vuoteen 1944 saakka. Viimeisen omistajan sukunimi oli von der Pahlen, joka on von Nicolayn suvun haara. 

NEPTUNUKSEN PAVILJONKI Suomenlahden rannalla. - LUDWIGSTEININ TORNILINNA on entisen omistajasuvun hautakappeli. Se sijaitsee omalla pienellä hautausmaasaarella, joka on vierailijoilta suljettu. Vaikka puiston monia kohteita on viime aikoina sekä korjattu että entisöity, jostain syystä tornirakennuksen ulkoseinät ovat jääneet remontoimatta. 

TOIVEITTEN LUOLA, eli "grotto"jonka läpi kulkiessa ajatuksissa olevan toiveen uskotaan toteutuvan. Luola muodostuu suuresta, romahtaneesta kiven järkäleestä, joka  pudotessaan on jäänyt kiinni kahden muun järkäleen väliin katoksi. - NARSISTIN LÄHDE, joka on pulpunnot kirkasta, raikasta vettä jo vuosisatoja. Lähteen vedellä uskotaan olevan parantavan vaikutuksen erikoisesti silmiin ja näköön.  - ERAKON MAJA perustuu Ludvig Henri Nicolayn vuonna 1804 kirjoittamaan runoon "Monrepon kartano Suomessa", joka kertoo erakon elämästä Monrepossa.

Nicolayn suvun KIRJASTORAKENNUS, jossa kerrotaan olleen yli 10.000 teosta. Yli puolen kokoelmasta kerrotaan olleen ranskalaista kirjallisuutta, muut saksalaisia, italialaisia, englantilaisa, hollantilaisia ja venäläisiä. Kirjojen painoajat ulottuivat 1500-1700-luvuille. Suomen itsenäistymisen aikoihin kirjaston kokoelmat lahjoitettiin Helsingin Yliopistolle.

Monrepos puisto on varsin laaja ja sen paviljongit, muistomerkit ja muut nähtävyydet saattavat olla varsin pitkien kävelymatkojen päässä toisistaan, siksi alueelle on asetettu tämän päivän venäläisellä puuseppätaidolla luotuja koristeellisia penkkejä levähdyspaikoiksi. (Kuvat: Z.O.)

N:o 14 - HELSINGIN KATAJANOKALTA, EIRASTA VAI VIIPURISTAKO?